Syk­syn 2017 kou­lu­tus­päi­vä 25.11.2017

Kouluttaja Satu Lähteenkorva

Hyvinvointi on liike ei piste

Ensimmäisessä luennossa psykologi Satu Lähteenkorvan luennon otsikko oli: Liike lähtee levosta ja Lovesta.

Ihmisen hyvinvointi rakentuu riittävästä psyko-fyysis-sosiaalisesta tasapainosta. Lisäksi tarvitaan hyvää vaihtelua, hyvinvointitekoja sekä tyytyväisyyttä itseensä.

Terveydenhuollon ammattilaiset yrittävät monesti motivoida asiakkaita tiedolla ja keskustelun lähtökohdat ovat hyvin oirekeskeisiä. Luennon aikana pohdimme, kuinka voimme käyttää hoitotilanteessa esiin tulevaa tietoa asiakkaan motivointiin, jotta hän pitäisi itsestään parempaa huolta. Hoitotilanteessa esiin tulee tietoa persoonasta, elämästä, arvoista ja haaveista. Nämä oivallukset auttavat yleensä ylläpitämään pysyvää elämäntapamuutosta, koska persoona tukee eloa, iloa ja hyvinvointia.

Kävimme asioita läpi Lähteenkorvan kehittämän Hyvinvoinnin Kulmakivien © avulla. Tällä kertaa pohdimme asioita ja keskustelimme niistä itsemme kannalta. Silloin asiat ovat tuttuja ja samalla tuli tehtyä tärkeitä huomioita itsestään. Jos terveydenhuollon ammattilainen on tyytyväinen itseensä, hän on yleensä ystävällisempi. ”Ystävällisyys sitouttaa hoitoprosessiin ja lieventää asiakkaan kipua”, sanoo Lähteenkorva. Kun asiat on käynyt läpi itsensä kannalta, niistä on helpompi keskustella asiakkaan kanssa.

Asiat, joita kävimme läpi ovat arkisia ja konkreettisia. Meille hyvin tuttuja ja me osamme ne. Voisiko asiakkaalle antaa kotitehtäväksi jumppaohjeiden lisäksi / sijaan pohdittavaksi: Tutkaile itseäsi, mitkä tilanteet aiheuttavat oireet? Listaa asioita, joista tykkäät itsessäsi. Listaa asioita, joita osaat. Mieti mikä rentouttaa, mistä pidät. Auta asiakasta havaitsemaan positiiviset muutokset itsessään.

Asiaa alaraajasta

Iltapäivän luennolla kuulimme tutkimustietoa, kuinka yksilöllinen liikkumistyyli ja ikääntyminen vaikuttavat alaraajan mekaniikkaan ja kuormitukseen kävelyssä ja juoksussa. Kouluttajamme Juha-Pekka Kulmala, biomekaanikko ja akatemian kliininen tutkija, on tutkinut asiaa mm. väitöskirjassaan.

Alaraajan liikettä arvioidaan usein silmämääräisesti tai videointia käyttäen esim. urheilukaupoissa ja fysioterapiavastaanotoilla. Tarkasti liikkeitä on mahdotonta hahmottaa silmämääräisesti, koska monia asioita tapahtuu yhtä aikaa jalan eri osissa. Jos liikkeen biomekaniikkaa halutaan tutkia tarkasti, käytetään 3D-liikeanalyysiä. Laitteet ovat vielä varsin kalliitta, joten niitä on pääasiassa vain tutkimuskäytössä. Laitteistoon kuuluu liikeanalyysikamerat, voimalevyanturit ja kehoon kiinnitettävät heijastinmarkkerit. Koska markkerit kiinnitetään lihakseen, tarkkoja luun liikkeitä ei silti saada selville, koska lihakset aiheuttavat vääristymiä.

Kulmala kertoi, mitä vaikutuksia kävelyssä on sillä, kuinka paljon polvea koukistaa jalan tukivaiheessa. Kävelytyylien tunnistaminen saattaa auttaa selittämään myös sitä, miksi erilaisten jalkineiden ja pohjallisten vaikutukset jalan biomekaniikkaan ovat hyvin yksilöllisiä.

Juoksutyyleissä tutkimuksessa oli eroteltu kanta- ja päkiäaskellus. Iskupiikit ja juoksun rasittavuus kohdistuu eri tavoin eri tyyleillä juostessa. Hyvin suuri osa hölkkääjistä käyttää kanta-askellusta. Päkiäjuoksu vaati paljon voimaa pohjelihaksilta ja monella voima ei riittä varsinkaan silloin, kun väsymys alkaa painaa.

Kävely- ja juoksuvauhti hidastuu yleensä ikääntyessä. Biomekaniikan kannalta asia tutkittuna alaraajan tuottama voima alustaa vasten heikkenee. Keskeinen ero on nilkan toiminnassa. Pohkeen lihakset joutuvat työskentelemään huomattavasti suuremmalla suhteellisella kapasiteetilla kuin esimerkiksi etureiden lihakset. Etureiden lihasten voimantuotto riittää täyttämään liikkumisen aikaiset vaatimukset myös iäkkäillä. Nilkan työntövaje, joka aiheutuu nilkan ojentajalihasten voimantuoton heikkenemisestä, näyttää olevan keskeinen suorituskykyä heikentävä tekijä.

Monen iäkkään kävely on ”köpöttelyä”, johon yksi syy voi olla nilkan ojentajien heikkous. Varpaille nousu ja päkiähyppelyt, kuminauhalla vastustetut nilkan koukistukset ja ojennukset vahvistavat nilkkojen lihaksia.


Koulutukseen osallistuivat: 

Veera Heikkinen, Hannu Huovinen, Toni Ilola, Nina Kilpiä, Marja Könönen, Arja Nurmela, Jenni Nyholm, Juha Oikararainen, Satu Peso, Tuulikki Pihlajamäki, Mirja Pitkänen, Marjatta Pyykkö, Tuija Räisänen,  Georg Schleifer, Anja Tiainen, Riitta Tienhaara, Ville Vertanen, Kari Viljanen ja Yrjö Vänttinen.

Yhteistyössä:

Neljä kurssilaista keskustelemassa

Viisi kurssilaista keskustelemassa