Sään­nöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry. Yhdistyksestä käytetään lyhennettä FAN.

Yhdistys on perustettu vuonna 1927 ja se on merkitty yhdistysrekisteriin 2.1.1928. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi.

Yhdistys on Näkövammaisten liitto ry:n (NKL) jäsenyhdistys.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry on valtakunnallinen näkövammaisten fysioterapia-alan ammattilaisten yhdistys, jonka tehtävänä on jäsentensä koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoistaminen, tiedonsaannin turvaaminen ja jäsenten keskinäisen ammatillisen vertaistuen vahvistaminen. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on mahdollistaa näkövammaisten työskentely fysioterapia-alalla tasavertaisena muiden alan ammattilaisten kanssa.
 
Yhdistys toimii asiantuntijana fysioterapia-alaa koskevissa kysymyksissä ja tuottaa alalla työskentelevien näkövammaisten tarvitsemia palveluja heidän toimintaedellytystensä ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Toiminnassaan yhdistys ottaa ensisijaisesti huomioon sokeat ja vaikeasti heikkonäköiset.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1) edistää alalla toimivien näkövammaisten tiedonsaantia julkaisemalla ammatillista materiaalia ja koulutusmateriaaleja näkövammaisille sopivassa muodossa;

2) vahvistaa jäsentensä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä edistää näin näkövammaisten terveyttä, työssäjaksamista ja sosiaalista hyvinvointia;

3) järjestää alan lisä- ja täydennyskoulutuksia näkövammaisille;

4) jakaa tietoa fysioterapia-alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista näkövammaisille nuorille ja muille ammatinvalintaa pohtiville näkövammaisille henkilöille sekä muille järjestöille ja viranomaisille, joita asia koskee; sekä

5) tekee yhteistyötä alan koulutustahojen, näkövammaisia kouluttavien oppilaitosten, muiden näkövammaisjärjestöjen ja palveluntarjoajien sekä fysioterapia-alan toimijoiden kanssa.

Yhdistys hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinoa tai ansiotoimintaa tai sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3 § Jäsenyys

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia, opiskelija-, kannatus- tai kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä fysioterapia-alalla ammattipätevyyden saavuttanut näkövammainen henkilö tai muulla tavoin terveydenhuoltoalalle kouluttautunut näkövammainen henkilö. Varsinaisen jäsenen on oltava rekisteröity terveydenhoitoalan ammattilainen.

Varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän on haettava jäsenyyttä kirjallisesti hallitukselta ja näkövammasta on tällöin esitettävä luotettava selvitys.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea yhdistystä.

Opiskelijajäseneksi voi hakea näkövammainen henkilö, joka opiskelee fysioterapia- tai muulla terveydenhoitoalalla.

Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut yhdistyksen hyväksi.

4 § Äänioikeus

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella tai jäsenmaksusta vapautetulla varsinaisella jäsenellä. Opiskelija-, kannatus- ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Jos kunniajäseneksi kutsutaan varsinainen jäsen, hänen äänioikeutensa säilyy.

5 § Eroaminen ja erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksella on oikeus joko määräajaksi tai kokonaan erottaa jäsen, jos jäsen:
1) on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen. Hallitus toteaa jäsenen eronneeksi, mikäli vuoden jäsenmaksua ei ole maksettu 31.12. mennessä;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;
3) on käyttäytynyt ammattieettisesti sopimattomasti; tai
4) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja ehtoja.

Päätöksessä on mainittava erottamisen syy.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin maksamiaan jäsenmaksuja.

Jos erotettu jäsen haluaa jälleen päästä yhdistyksen jäseneksi, on jäsenyyttä haettava yhdistyksen hallitukselta.

6 § Jäsenmaksu

Varsinaiset jäsenet maksavat jäsenmaksun ja kannatusjäsenet kannatusjäsenmaksun vuosittain. Jäsenmaksujen suuruuden vahvistaa yhdistyksen syyskokous aina seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Kunniajäsen ja opiskelijajäsen ovat vapautettuja jäsenmaksusta.
Hallituksella on oikeus myöntää jäsenmaksuvapautus kokonaan tai määräajaksi terveydellisistä tai taloudellisista syistä tai jäsenelle, joka opiskelee. Jäsenmaksuvapautus myönnetään hakemuksen pohjalta.

Jos jäsenmaksua ei ole kehotuksesta huolimatta maksettu kahden kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, ei jäsenellä ole äänioikeutta.

7 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 2-6 muuta jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Syyskokous päättää valittavien lukumäärästä vuosittain.

Hallitus valitaan syyskokouksessa yhdistyksen äänioikeutetuista varsinaisista ja kunniajäsenistä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi ja hallituksen jäsenet sekä varajäsenet valitaan yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan. Varajäsentä ei voi valita varapuheenjohtajaksi.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään 3 jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään kahden hallituksen jäsenen sitä kirjallisesti nimeltä mainittua asiaa varten pyytäessä. 

8 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on yhdistyksen asioita hoitavana ja toimintaa johtavana elimenä:

1) edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset;
2) hoitaa yhdistyksen taloutta ja toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaan;
3) valita varsinaisten jäsentensä keskuudesta kalenterivuodeksi kerrallaan varapuheenjohtaja;
4) valita tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät, jotka toimivat hallituksen valvonnassa ja vastuulla;
5) hyväksyä ja erottaa varsinaiset, opiskelija- ja kannatusjäsenet sekä esittää yhdistyksen kokoukselle kunniajäsenet;
6) valmistella kaikki yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat;
7) päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä ja vuokraamisesta;
8) ottaa ja erottaa tarpeellisiksi katsomansa työntekijät sekä päättää näitä koskevista työsuhdeasioista;
9) päättää tilit kalenterivuosittain ja valmistaa kertomus edellisen vuoden toiminnasta sekä jättää tilit viimeistään kolmea
viikkoa ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden tulee palauttaa ne hallitukselle lausunnon kera viimeistään kahta viikkoa ennen kyseistä kevätkokousta;
10) huolehtia, että yhdistyksen tilien tarkastus suoritetaan hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa;
11) pitää luetteloa jäsenistä ja ilmoittaa vuosittain lokakuun 15. päivään mennessä Näkövammaisten liitto ry:lle
näkövammaisten jäsentensä lukumäärän kyseisen vuoden syyskuun lopussa;
12) toimittaa kuukauden kuluessa yhdistyksen kevätkokouksesta Näkövammaisten liitto ry:lle jäljennökset vuosikertomuksesta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta sekä vastaavasti kuukauden kuluessa syyskokouksesta jäljennökset toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta;
13) ilmoittaa yhdistyksen liittokokousedustajat Näkövammaisten liitto ry:n hallitukselle viimeistään 21 päivää ennen liittokokousta; sekä
4) ilmoittaa yhdistyksen liittovaltuutettu ja tämän henkilökohtainen varajäsen Näkövammaisten liitto ry:n hallitukselle kirjallisesti sääntömääräistä liittokokousta edeltävän maaliskuun 15. päivään mennessä.

9 § Tili- ja toimintavuosi

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

10 § Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen tähän tehtävään määräämä henkilö, aina kaksi yhdessä.

Toiminnanjohtaja voi kuitenkin kirjoittaa yhdistyksen nimen myös yksin hallituksen tähän valtuuttamana.

11 § Puheen johtaminen kokouksissa

Hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja johtaa puhetta sekä hallituksen että yhdistyksen kokouksissa lukuun ottamatta kevät- ja syyskokousta.

12 § Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.

Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana.

Yhdistyksen kokoukset on kutsuttava koolle kirjallisesti, äänitteellä tai sähköpostilla. Henkilökohtainen kokouskutsu tulee lähettää kaikille jäsenille vähintään 7 päivää ennen kokousta kokouspäivää mukaan lukematta. Lisäksi kokouksesta on ilmoitettava ennakkoon Näkövammaisten Airuessa.

Jäsenen on saadakseen jokin asia kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi jätettävä asiansa kirjallisesti hallitukselle, jonka on tuotava asia kevät- tai syyskokoukseen lausuntonsa kera.

Kevätkokoukseen tarkoitettu asia on toimitettava hallitukselle ennen tammikuun loppua ja syyskokoukseen tarkoitettu asia ennen syyskuun loppua.

Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali on toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa ja
suljetussa lippuäänestyksessä ratkaisee kuitenkin arpa.

Reaaliaikainen etäosallistuminen kokoukseen on sallittua, kun siitä on erikseen kokouskutsussa mainittu. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen hallituksella.

Varsinainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen varsinainen jäsenmaksunsa maksanut jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.

13 § Kevätkokouksen tehtävät

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) todetaan kokouksen laillisuus;
2) valitaan kokoukselle toimihenkilöt;
3) vahvistetaan kokouksen esityslista;
4) esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta;
5) esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja kuullaan tilintarkastajien lausunto;
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai muista toimenpiteistä, joihin vuosikertomus ja tilinpäätös antavat aihetta; sekä
7) käsitellään muut asiat, jotka hallitus on tuonut kokouksen käsiteltäväksi tai jotka jäsen on sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittänyt.

14 § Syyskokouksen tehtävät

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) todetaan kokouksen laillisuus;
2) valitaan kokoukselle toimihenkilöt;
3) vahvistetaan kokouksen esityslista;
4) päätetään varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi;
5) vahvistetaan yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, hallituksen ja toimikuntien jäsenten sekä tilintarkastuspalkkiot;
6) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
7) valitaan yhdistyksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä 2-6 varsinaista jäsentä hallitukseen seuraavaksi yhdeksi kalenterivuodeksi;
8) valitaan hallitukseen 1-2 varajäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi ja päätetään, missä järjestyksessä heidät kutsutaan kulloinkin estyneenä olevien varsinaisten jäsenten tilalle;
9) valitaan joka toinen vuosi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa; sekä
10) käsitellään muut asiat, jotka hallitus on tuonut tai jäsen sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittänyt.

Yhdistyksen liittokokousedustajat Näkövammaisten liitto ry:n liittokokouksiin valitaan aina varsinaista liittokokousta edeltävässä syyskokouksessa. Liittokokousedustajien toimikausi käsittää seuraavan varsinaisen liittokokouksen ja mahdolliset ylimääräiset liittokokoukset ennen vaalia seuraavaa toista varsinaista liittokokousta.

Yhdistyksen liittovaltuutettu ja tämän henkilökohtainen varajäsen Näkövammaisten liitto ry:n liittovaltuustoon valitaan sääntömääräistä liittokokousta edeltävässä syyskokouksessa.  Jos liittovaltuutettu toimikautensa aikana on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai eroaa yhdistyksestä, on yhdistyksellä oikeus valita kokouksessaan uusi liittovaltuutettu. Sama koskee henkilökohtaista varajäsentä.

Liittovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi voidaan valita ainoastaan yhdistyksen varsinainen jäsen.

15 § Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Kokouskutsusta on voimassa, mitä 12. pykälässä on sanottu.

16 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, kun asiasta on kokouskutsussa erikseen mainittu.

Muutosehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) asiaa käsiteltäessä annetuista äänistä.

Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjensä muutosesityksestä ennen lopullisen päätöksen tekemistä Näkövammaisten liitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

17 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa ja se on lisäksi vahvistettava lähinnä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa tai sitä ennen pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa, jota ei kuitenkaan saa pitää aikaisemmin
kuin kolmen kuukauden kuluttua purkamispäätöksen tehneestä syyskokouksesta.

Purkamispäätöksen katsotaan syntyneen ainoastaan siinä tapauksessa, että asiaa kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu, sen jäljellä olevat varat luovutetaan purkamispäätöksen tehneen yhdistyksen kokouksen määräämälle fysioterapia-alan näkövammaistyötä tekevälle taholle.

18 § Muuten noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.


Sääntöjen muutos rekisteröity:
Patentti- ja rekisterihallitus 19.2.2015